Yli satavuotiseen historiaamme mahtuu monta merkittävää päätöstä

1907 Lahden kaupungin sähkölaitos perustettiin

Lahden kaupunginvaltuuston taloustoimikunnan johtaja apteekkari Hjalmar Fellman otti vuosisadan alussa päätehtäväkseen sähkölaitoksen perustamisen. Hän otti oma-aloitteisesti yhteyttä insinööri Wuolteeseen ja antoi tämän tehtäväksi laitoksen suunnittelun. Vuoden 1907 talousarviota käsitellyt kaupunginvaltuusto hyväksyi taloustoimikunnan ehdotuksen sähkölaitoksen perustamisesta. Lahden kaupungin sähkölaitoksen toiminta käynnistyi 8. joulukuuta 1907.

1907 Ensimmäiset katuvalot syttyivät Lahdessa

8.12.1907 syttyivät ensimmäiset katuvalot kaupunkiin. Kolme päivää myöhemmin sähkö valaisi jo ensimmäisiä yksityisasuntojakin. Ensimmäisen täyden toimintavuoden jälkeen Lahden kaupungin sähkölaitoksella oli jo 170 yksityistä kuluttajaa. Jo seuraavien vuosien aikana todettiin, että alkuperäisen sähkölaitoksen teho ei riitä, vaan sitä pitää laajentaa. Niinpä joulukuussa 1908 sähkölaitos sai uuden 215 hevosvoimaisen dieselaggregaatin.

1922 Tasavirrasta siirryttiin vaihtovirtaan

Lahden kaupungin ja valtion tekemä sopimus yleisradioaseman rakentamisesta paikkakunnalle merkitsi sähkönkulutuksen kasvua ja suuren vastuun ottamista. Radioaseman sijoittuminen Lahteen vauhditti kaupungin siirtymistä tasasähköstä vaihtosähkön käyttäjäksi.

1932 Sähköä valtakunnan verkosta

Sähkölautakunta päätyi suosittamaan sopimuksen tekemistä Valtion Koskivoimatoimiston (myöh. Imatran Voima Oy) kanssa, joka sen mielestä pystyi luotettavasti toimittamaan Lahteen sähköä. Sähköntoimitusten mahdollistamiseksi Valtion Koskivoimatoimisto rakensi samana vuonna Nikkilään 110/33 kV muuntoaseman, jolta sähkölaitos rakensi 33 kV johdon keskusasemalleen.

1962 Ensimmäinen kaukolämpöasiakas

Lahden kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 1961 kaukolämmityksen aloittamisen Lahdessa. Lämmöntoimitukset käynnistettiin jo seuraavana vuonna 1962 Loviisankadun väliaikaisesta lämpökeskuksesta. Ensimmäinen kaukolämpöasiakas oli Puistokatu 3 ja se liitettiin verkkoon 18.8.1962.

1965 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto alkoi

Varsinaiseen sähköntuotantoon päästiin vuoden 1965 syksyllä, jolloin Teivaanmäen turbogeneraattori tahdistettiin sähköverkostoon. Jo seuraavana vuonna Lahden kaupungin sähkölaitos pystyi tuottamaan lähes kaiken kaukolämmön sekä melkein puolet tarvitsemastaan sähköstä.

1975 Kymijärven voimalaitos valmistui

Lahdessa tarvittiin 1970-luvun alussa voimalaitos, joka olisi

kooltaan tarpeeksi suuri, mutta hankintahinnaltaan edullinen. Suunnitelman toteuttamiseksi Lahden kaupunki solmi vuonna 1971 IVO:n kanssa sopimuksen, jossa osapuolet päättivät perustaa voimalaitosta varten Lahden Lämpövoima Oy:n. Voimalaitoksen rakennustöiden aloittamisehtona oli ympäristövaikutusten selvittäminen. Laitoksen suunnittelussa paneuduttiin juuri ympäristöhaittojen vähentämiseen. Voimalaitos valmistui 1975 ja se otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1976.

1986 Maakaasun käyttö alkoi Lahdessa

Vuonna 1986 Lahden energianhankinta muuttui merkittävästi. Maakaasun käyttö polttoaineena alkoi elokuun lopulla Lahden Lämpövoima Oy:n Kymijärven voimalaitoksessa. Myös voimalaitoksen yhteyteen rakennetun kaasuturpiinin käyttöönotto alkoi samoihin aikoihin.

1990 Lahti Energia Oy syntyi

Kaupunki yhtiöitti Lahden Energialaitoksen ja osakeyhtiö Lahti Energia Oy syntyi. Lahden kaupunki omistaa 100 % yhtiön osakkeista.

1994 Energiantuotanto puulla aloitettiin Heinolassa

Lahti Energia osti Suomen Kuitulevy Oy:n voimalaitoksen Heinolassa. Voimalaitos käyttää polttoaineena pääasiassa teollisuuden jätepuuta, puuhaketta ja puupölyä.

1997 Lahti Energia täytti 90-vuotta; vesiurkuesitykset aloitettiin

Yhtiön 90-vuotisjuhlan kunniaksi Lahti Energia rakensi näyttävät vesiurut kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi Pikku-Vesijärveen. Ainutlaatuisia vesiurkuja ovat käyneet ihastelemassa tuhannet lahtelaiset samoin kuin koti- ja ulkomaiset turistitkin.

1998 Kymijärven voimalaitos sai kaasutinyksikön

Kymijärvellä tehtiin historiaa jo 1990-luvun lopussa, kun kivihiilen rinnalle otettiin polttoaineeksi energiajäte. Kaasuttimessa kaasutetaan mm. Päijät-Hämeen alueella kiinteistöistä kerättävää energiajätettä. Toiminta on Suomen ja jopa maailman oloissa ainutlaatuista energiantuotantoa.

1999 Tuulivoiman tuotanto alkoi

Lahti Energia oli kahdeksan muun energiayhtiön kanssa alusta asti mukana rakentamassa Meri-Poriin Suomen sen ajan suurinta tuulivoimalapuistoa. Hyötytuulipuiston ykkösvaihe toteutui, kun kahdeksan yhden megawatin voimalayksikköä rakennettiin Porin Tahkoluotoon vuonna 1999.

2000 Salpakankaan Lämpö Oy sulatettiin Lahti Energiaan

Yritysostot jatkuivat 2000-luvulla ja yhtiö laajeni Hollolaan.

2001 Lahti Energialle 100 % omistus Lahden Lämpövoimasta

Yrityksen hallinnon puolella tapahtui merkittävä muutos vuonna 2001, kun Lahden Lämpövoima ja sen myötä myös Kymijärven voimalaitos siirtyivät Lahti Energian 100 % omistukseen.

2002 Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin

Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin Hartwallin juomatehtaan lämpökeskuksessa elokuussa 2002. Biokaasu johdetaan suoraan Kujalan kaatopaikalta ja käytetään lämpökeskuksen kattilan polttoaineena. Hartwall hyödyntää biokaasun omassa tuotannossaan.

2002 Uutta tuulivoimaa

Heinäkuussa 2002 vihittiin käyttöön uusi 2 MW tuulivoimala Porin Reposaaressa Hyötytuulipuisto koostuu nyt kahdeksasta 1 MW:n sekä yhdestä 2 MW:n voimalayksiköstä ja niiden tuotto on noin 25 miljoonaa kilowattituntia sähköä vuodessa. Lahti Energian osuus tuotannosta on noin 2,7 miljoonaa kilowattituntia.

2004 Lisää tuulivoimaa ja yhtiöjärjestelyjä

Raahen Rautaruukin tehtaan alueelle valmistui uusi tuulipuisto, joka koostuu viidestä 2,3 MW yksiköstä, joilla tuotetaan sähköä noin 26 milj. kilowattituntia vuodessa. Raahen tuulipuisto kaksinkertaisti Hyötytuulen sähköntuotannon. Raahen ja Porin tuulipuistojen vuotuinen sähköntuotanto on yhteensä noin 50 milj. KWh. Lahti Energia Oy omistaa 1/9 osan Suomen Hyötytuuli Oy:stä, joten tuotannosta Lahti Energialla on myös 1/9 osa. Yhtiön hallintopuolella Vääksyn Lämpö Oy ja Suomen 4G Oy sulautettiin Lahti Energiaan. Vuoden lopussa loppui myös Lahden Lämpövoima Oy:n toiminta erillisinä osakeyhtiönä. Kymijärven voimalaitoksen energiantuotantoa jatkaa Lahti Energia Oy.

2007 LE-Sähköverkko Oy perustettiin

Lahti Energia Oy eriytti verkkoliiketoimintansa 1.1.2007 alkaen omaksi yhtiöksi. Uuden verkkoyhtiön nimi on LE-Sähköverkko Oy ja se on osa Lahti Energia -konsernia.

2007 Lahti Energia täytti 100 vuotta ja radiomastot valaistiin

Vuonna 2007 vietettiin Lahti Energian satavuotisjuhlia mm. Kymijärven voimalaitoksella avoimien ovien merkeissä toukokuussa ja 31.10.2007 kansanjuhlana Launeen Keskuspuistossa. Illan aikana sytytettiin radiomastoihin 100-vuotisjuhlavalot, joita voi nähdä tästä eteenpäin viikonloppuisin pimeään vuodenaikaan. Asiakkaille jaoimme asiakaslehti LahtiWattien 1/2007 ja 2/2007 liitteinä yhtiöstä kertovat historialiitteet.

2009 Kansainvälisesti merkittävä voimalaitoshanke käynnistettiin

Lahti Energia teki päätöksen uuden, jätteitä polttoaineena käyttävän voimalaitoksen rakentamisesta Kymijärvelle. Uusi kaasutusvoimalaitos toimii kiertoleijukaasutusprosessina ja sisältää kaasun jäähdytyksen ja puhdistuksen. Näin se edustaa täysin uutta ympäristömyönteistä teknologiaa. Lahti Energialla on jätteiden kaasutuksesta yli kymmenen vuoden kokemus, joka on arvokas alusta, kun lähdetään rakentamaan kokonaan jätteillä toimivaa voimalaitosta. Uuden 160 MW:n laitoksen sähköteho on 50 MW ja kaukolämpöteho 90 MW ja se käyttää vuosittain 250 000 tonnia erilliskerättyä jätettä. Laitos valmistuu vuonna 2012.