Kaukolämpö on maalämpöä ympäristöystävällisempi ja edullisempi vaihtoehto Lahdessa

Kaukolämpöasiakkaiden määrä voimakkaassa kasvussa

Lahti Energian kaukolämpöverkkoon on tämän vuoden aikana liittynyt tuplasti enemmän asiakkaita viime vuoteen verrattuna. Myös Pöyryn hiljattain valmistunut tutkimus vahvistaa asian: Lahdessa ja Hollolassa kaukolämmön runkoverkon alueella siirtyminen maalämpöön ei ole missään olosuhteissa kaukolämpöä edullisempi vaihtoehto.

Pöyryn julkaiseman tutkimuksen mukaan kaukolämpöalueella, jossa tuotanto perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, on energian tehokkaan käytön ja kasvihuonekaasupäästöjen syntymisen kannalta edullisinta mahdollisimman kattava kaukolämmön käyttö. Lahdessa ja Hollolassa kaukolämmön runkoverkon alueella maalämpöön siirtyminen ei osoittautunut tutkimuksessa myöskään taloudellisesti kannattavaksi.

Lahti Energian kaukolämmön asiakasmäärän kasvu osoittaa, että myös kuluttajat ovat havainneet saman asian. Liittymien myyntimäärä on tänä vuonna jo kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Lahti Energian lämpöjohtaja Olli Lindstam on tilanteeseen tyytyväinen:

”Aluksi kova myyntitavoite hirvitti, mutta jo keväällä havaitsimme, että kaukolämmön kysyntä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Samaan aikaan olemme investoineet kaukolämpöverkon vahvistamiseen ja uuden verkon rakentamiseen huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Kaukolämpökaivantoja oli kesänkin aikana ympäri Lahtea ja Hollolaa”.

Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa mitään ei mene hukkaan

Kaukolämmön yhteydessä tuotettava yhteistuotantosähkö vastaa neljännestä koko Suomen sähköntuotantokapasiteetista. Sähkön tuotanto painottuu lisäksi talvikuukausille, jolloin kulutus on korkeimmillaan.

Aina kun tuotetaan 1 yksikkö sähköä, syntyy samalla 2 yksikköä lämpöä. Sähkön erillistuotannossa lämpöä ei pystytä hyödyntämään, vaan se lasketaan lauhteena järveen tai mereen. Yhteistuotannossa sen sijaan sähkön tuottamisessa syntyvä lämpö käytetään tehokkaasti hyödyksi ja johdetaan se kuuman veden muodossa kaukolämpöverkkoon. Lahden ja Hollolan kaukolämpö on tuotettu yhteistuotantona Kymijärven voimalaitoksella.

Kaukolämpö on kohdannut viime vuosina entistä kovempaa kilpailua ja olemassa olevista kaukolämpöverkoista on tapahtunut muutamia verkosta irtaantumisia, jotka ovat saaneet suhteessa erittäin paljon julkisuutta.

Maalämpöön siirtyminen lisäisi hiilidioksidipäästöjä Lahdessa

Lämmitystapavalinnoilla on merkitystä Suomen sähkötaseeseen. Kuluttajan vaihtaessa kaukolämmöltä maalämmölle tai muulle sähköön perustuvalle järjestelmälle, lämmityskauden aikainen sähkön kulutus nousee samalla kun yhteistuotantosähkön tuotanto vähenee. Yhteistuotantosähkön tuotannon sijaan sähköä joudutaan tuottamaan erillisellä sähköntuotannolla, joka etenkin lämmityskaudella on suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lauhdesähköä.

Maalämmön hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi kaukolämpöä suuremmat, kun huomioidaan vaikutus sähkötaseeseen. Mikäli 10 % kaukolämmön kulutuksesta siirtyisi maalämpöön, lisäisi se Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 0,7 miljoonaa tonnia vuodessa ja sähköä jäisi tuottamatta 1,7 TWh.

Lahdessa Lahti Energian kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat jo nykyisellään 10 % maalämpöä alhaisemmat. Energiajätteen ja puun käytön lisäämisen myötä Lahden kaukolämmön päästöt voivat jatkossa olla yli kolmanneksen maalämpöä pienemmät.

Lahti Energian kaukolämmön kilpailukyky säilyy myös tulevaisuudessa

Lahti Energian kaukolämpö osoittautui Pöyryn tutkimuksessa maalämpöä edullisemmaksi lämmitysmuodoksi kaikissa tarkastelluissa tilanteissa. Kustannuserot olivat selkeimmät kerrostalojen ja toimistorakennusten osalta, mutta pientaloissakin erot olivat merkittäviä kaukolämmön hyväksi.

Kaukolämmön kilpailukykytarkastelu perustui vertailuun Lahti Energian kaukolämmön hinnan ja vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kesken vuosina 2010, 2020 ja 2030. Työssä muodostettiin skenaariot polttoaineiden, sähkön ja päästöoikeuden hinnoille sekä veroille tarkasteluvuosina. Kaukolämmön hintaa arvioitiin muuttuvien tuotantokustannusten muutoksella ja tulevien investointien vaikutuksella. Kilpailevia lämmitysmuotoja analysoitiin Pöyryn laskentamalleilla. Laskelmissa tuotantokustannukseen sisällytettiin investointi sekä muuttuvat ja kiinteät käyttökustannukset. Olemassa olevan lämmitysmuodon vaihtamisen kannattavuusarvio tehtiin tilanteessa, jossa lämmönvaihtimen uusiminen on ajankohtaista.

Tarkastelutyyppeinä käytettiin 200 m² pientaloa, 80 asunnon kerrostaloa sekä 6700 m² toimistotaloa.

Kaukolämmön merkitys Suomessa

Kaukolämmityksellä on merkittävä asema kiinteistöjen lämmityksessä Suomessa. Noin puolet asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarpeesta hoidetaan kaukolämmöllä ja kaukolämmitetyissä taloissa asuu noin 2,6 miljoonaa asukasta. Seuraavaksi suurimmat kiinteistöjen lämmitysmuodot ovat sähkö-, puu-, ja öljylämmitys sekä lämpöpumput.

Lahdessa kaukolämpöverkon pituus on 560 kilometriä. Kaukolämmön osuus Lahden alueen rakennuskannasta on noin 66 %. Kaukolämmön osuus on suurin asuinkerrostaloissa (96 %). Kaukolämmön jälkeen merkittävimmät lämmitysmuodot alueella ovat sähkö- ja öljylämmitys.

Lahti Energia oli mukana Pöyryn tammikuussa 2011 käynnistämässä työssä, jossa selvitettiin kaukolämmön asemaa Suomen energiajärjestelmässä. Tutkimuksessa olivat mukana myös työ- ja elinkeinoministeriö, Energiateollisuus ry. sekä useita suomalaisia kaukolämpöyhtiöitä. Tutkimuksessa arvioitiin kaukolämpösektoria kokonaisvaltaisesti koko maan tasolla ja yritysraporteissa analysoitiin kaukolämmön kilpailukykyä kunkin yhtiön omalla toimialueella.

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Jaana Lehtovirta, Lahti Energia Oy

Puhelin 040 835 2748, sähköposti jaana.lehtovirta@lahtienergia.fi