Etusivu > Lahti Energia > Ajankohtaista > Lahti Energia rakentaa vesiverhon kallioöljysäiliön ympärille

Lahti Energia rakentaa vesiverhon kallioöljysäiliön ympärille

Lahti 9.6.2010 - Kymijärven voimalaitoksen vuosihuollon yhteydessä Joutjoessa vuonna 2008 ja 2009 havaittujen öljyläikkien syy on selvinnyt. Öljy on peräisin Kymijärven alueella sijaitsevasta kallioöljysäiliöstä. Lahti Energia rakentaa tänä kesänä kallioöljysäiliöiden ympärille vesiverhon, joka estää vastaavat vuodot jatkossa.

Kun öljyläikkiä ensimmäisen kerran havaittiin vuonna 2008, ryhdyttiin välittömästi selvittämään vuodon mahdollista syytä. Ensimmäiseksi tutkittiin voimalaitoksen öljynerotin ja päiväöljysäiliö. Kunnostus ja tarkastuskaivuu rajautuivat kuitenkin puhtaaseen maakerrokseen tai kalliopintaan ja tämän perusteella pystyttiin arvioimaan, että Joutjoessa havaittu öljy ei liity päiväöljysäiliöön tai öljynerottimeen.

Jatkoselvityksiä varten alueelle asennettiin kalliopohjavesiputkia. Putkista otettujen näytteiden perusteella selvisi tänä keväänä, että öljyvuoto on peräisin Kymijärven alueella olevasta kallioöljysäiliöstä.

Kallioöljysäiliö on louhittu kallioon pohjavesitason alapuolelle niin, että pohjaveden paine on suurempi kuin varastoitavan tuotteen paine. Koska nesteet ja kaasut aina pyrkivät alemman paineen suuntaan, öljy ei voi tunkeutua pohjaveteen, mutta sen sijaan pohjavettä tihkuu aina säiliöön päin. Kallioöljysäiliöt ovat Pohjoismaissa yleinen ja turvallinen tapa varastoida öljyä. Lahti Energia on vuokrannut omat kallioöljysäiliönsä Huoltovarmuuskeskukselle ja HVK omistaa säiliöissä olevan öljyn.

Vuodon syy

Asiantuntijoiden mukaan vuoto mahdollistui, kun Lahden seudulla oli kuivempia ajanjaksoja ja pohjaveden pinta aleni hetkellisesti. Lahti Energia tyhjensi voimalaitokselle johtavan jäähdytysvesitunnelin vuosihuollon yhteydessä vuonna 2008 tarkistaakseen sen kunnon. Tällöin ensimmäiset öljykertymät pääsivät tyhjään jäähdytysvesitunneliin ja sitä kautta voimalaitoksen käynnistämisen yhteydessä Joutjokeen.

Öljyä on tihkunut kallioon arviolta 100 kuutiota ja porauksilla on selvitetty, että se kulkeutuu hitaasti alaspäin voimalaitosalueen jäähdytysvesitunnelin suuntaan. Vesitunneli on yhteydessä Joutjokeen ja öljyläikkiä pääsee jokeen ainoastaan laitoksen vuosihuollon jälkeisen käynnistyksen yhteydessä, kun vesi alkaa jälleen virrata vesitunnelissa.

Vuosina 2008 ja 2009 Lahti Energia keräsi jokeen joutuneen öljyn pois Joutjoen suulla pysty- ja imeytyspuomeilla. Joen tilaa on seurattu tarkasti laitoksen käynnistämisen yhteydessä viranomaisten kanssa yhteistyössä ja kaikki öljy on saatu kerättyä joesta pois. Öljymäärät ovat olleet vähäisiä.

Vuotojen estäminen jatkossa

Lahti Energia rakentaa kallioöljysäiliöiden ympärille vesiverhon, jolla pohjaveden pinta pidetään aina niin korkealla, että se peittää säiliöt. Käytännössä vesiverho tarkoittaa sitä, että kallioon pumpataan vettä, jolla pohjaveden painetasoa nostetaan siten että virtaussuunta kaikissa tilanteissa on kohti kalliovarastoa. Tekniikka on tunnettua ja luotettua ja käytössä useissa laitoksissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Kallioon pumpattavan veden määrä selviää ruiskutusreikien porauksen yhteydessä, mutta vastaavissa kohteissa muualla vesimäärät ovat olleet 10–50 kuutiota päivässä. Kallioon pumpattava vesi otetaan joko jäähdytysvesitunnelista tai vesijohtoverkosta.

Vesiverhon ansiosta arviolta puolet kalliossa olevasta öljystä virtaa itsestään takaisin kallioöljysäiliöön. Toinen puoli öljystä pumpataan puhdistuspumppauksella kallioperästä talteen erillisen kaivon kautta voimalaitosalueella. Kalliopohjaveden pinnan alin kohta on Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesitunnelin kohdalla ja öljyn puhdistuspumppaus keskitetään siihen. Kerätty öljy palautetaan kallioöljysäiliöön.

Vesiverho saadaan paikoilleen lokakuussa, samoin pumppausjärjestelyt. Järjestelmä otetaan käyttöön ennen talvea ja se jätetään paikoilleen pysyvästi.

Öljy liikkuu suomalaisessa kallioperässä erittäin hitaasti. Mikäli minkäänlaisiin toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi, vähäisiä määriä öljyä tihkuisi jokeen laitoksen käynnistämisen yhteydessä seuraavat 10–15 vuotta. Mitään äkillisiä öljypurkauksia ei ole odotettavissa missään olosuhteissa. Vesiverhon ja puhdistuspumppauksen seurauksena kallioon kertynyt öljy saadaan poistettua muutamassa vuodessa. Ympäristön pilaantumisen vaaraa ei ole.