Kymijärven voimalaitos

Lahti Energian omistama Kymijärven voimalaitos valmistui vuonna 1975 ja se oli aluksi pelkästään öljykäyttöinen. Vuonna 1982 tehtiin polttoainemuutos, jolla mahdollistettiin kivihiilen käyttö. Maakaasu tuli Lahteen 1986, jolloin rakennettiin pääprosessin yhteyteen kytketty kaasuturbiinilaitos sekä varustettiin pääkattila maakaasupolttimilla.

Vuonna 1998 käynnistyi kaasutinlaitos, joka syöttää pääkattilaan biomassasta sekä kierrätyspolttoaineista (REF) valmistettua tuotekaasua.

Sijainti

Kymijärven voimalaitos sijaitsee Lahdessa, Voimakadulla. Katso ajo-ohjeet tästä kartasta .

Tuotanto

Laitoksen sähköteho on 200 MW ja kaukolämpöteho 250 MW. Vuotuinen energian tuotanto on noin 1200 GWh kaukolämpöä ja 700 - 1200 GWh sähköä. Voimalaitoksen päähöyrykattila on Benson-tyyppinen läpivirtauskattila, jonka höyryn arvot ovat 125 kg/s 540 °C/170 bar/540 °C/40 bar.

Polttoaineiden käyttö

Kattilassa käytetään normaalisti vuosittain 1700 GWh/a (250,000 ton/a) hiiltä ja noin 350 GWh tuotekaasua ja 150 GWh maakaasua. Kaasuturbiinissa käytetään 300 GWh maakaasua. Kaasuttimella korvataan 15-20 % kattilan fossiilisesta polttoaineesta ja vähennetään laitoksen hiilidioksidipäästöjä lähes yhtä suurella prosenttiosuudella. Kattilan rikkidioksidipäästö pidetään päästörajan alapuolella erittäin vähärikkisen hiilen ja kaasupolttoaineiden avulla. Typen oksidien päästöjä rajoitetaan polttoteknisin toimenpitein yläilman ja low-nox-polttimien avulla. Kaasupolttoaineiden käyttö vähentää myös typen oksidien päästöjä.

Ympäristö

Kymijärven voimalaitoksella on päästöjä systemaattisesti vähennetty polttoainevalikoimaa muuttamalla. Aluksi poltettiin pelkästään raskasta ja superraskasta polttoöljyä, jotka aiheuttivat nykyistä tasoa huomattavasti suurempia päästöjä typen oksidien, rikkidioksidin sekä pölyn osalta. Vuoden 1982 hiilimuutoksessa asennettiin tuohon aikaan erittäin suureksi mitoitettu sähkösuodatin. Laitoksen rikkidioksidi- ja pölypäästöt vähenivät ratkaisevalla tavalla. Sen jälkeen on rakennettu mahdollisuus polttaa maakaasua, jonka myötävaikutuksella sekä typen oksidit että rikkidioksidi on pystytty pitämään viranomaisten päätöksen mukaisissa raja-arvoissa.

Merkittävää on myös kaasuturbiinilaitoksen rakentaminen vuonna 1986, jossa yhteydessä osa energiasta tehdään aina maakaasulla, ja joka nostaa laitoksen kokonaishyötysuhdetta sähkön tuotannossa noin 3-4 prosenttiyksikköä. Tämä oli ilmeisesti ensimmäinen sovellus koko Euroopassa tällaisesta hyötysuhdetta parantavasta kombikytkennästä.

Vuonna 1998 otettiin käyttöön kaasutin syöttämään pääkattilaan polttoainetta. Kaasutustekniikan käyttö biomassan ja jätteen hyödyntämisessä höyrykattilassa hiiltä korvaten on ensimmäisiä toimivia sovelluksia koko maailmassa. Kaasuttimen avulla vähennetään lisäksi pääkattilan typen oksidipäästöjä, rikkidioksidipäästöjä sekä pölypäästöjä. Kaasutin vähentää ennen kaikkea kuitenkin hiilidioksidipäästöjä koko laitoksen osalta noin 10 %. Koko prosessi perustuu yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon, jossa energiakäytön hyötysuhde on parhaimmillaan noin 85 % ja vuotuisella tasollakin yli 70 %.

Koko voimalaitoksen kehitystyöllä ja polttoaineiden valinnalla tehty päästöjen vähentäminen on mielestämme jo sinänsä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.