Kaukolämpö on helppo ja erittäin toimitusvarma lämmitysmuoto, joka takaa tasaisen lämmön kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Lahti Energia pitää verkoston kunnossa, eikä kaukolämmön käyttäjän tarvitse huolehtia monimutkaisista lämmitysjärjestelmistä.
Lahti Energian kaukolämpö syntyy Kymijärven voimalaitoksella yhteistuotantona sähköntuotannon yhteydessä. Kun tuotetaan 1 yksikkö sähköä, syntyy samalla 2 yksikköä lämpöä. Sähkön erillistuotannossa lämpöä ei pystytä hyödyntämään, vaan se lasketaan lauhteena järveen tai mereen. Yhteistuotannossa sen sijaan sähkön tuottamisessa syntyvä lämpö käytetään tehokkaasti hyödyksi ja johdetaan se kaukolämpöverkkoon.
Lahtelaisista yli 90 % asuu kaukolämpötaloissa. Valtaosa kaukolämpökohteista on kerrostaloja, mutta yhä useampi omakoti- ja rivitalo on myös siirtynyt kaukolämpöön. Juuri nyt onkin ajankohtaista ryhtyä kaukolämmittäjäksi, varsinkin öljylämmitteisissä taloissa. Öljyn hinta on nousussa ja monissa kiinteistöissä on aika huoltaa öljysäiliö tai uusia öljypoltin.
Sen voit todeta alla olevasta lämmitysmuotojen vertailusta. Taulukossa sähkön ja kaukolämmön hinnat on laskettu Lahti Energian 1.1.2011 voimassaolevilla hinnoilla, muut hinnat ovat tämän päivän keskimääräisiä hintoja Päijät-Hämeen alueella. Käyttöikänä tarkastellaan 30 vuoden ajanjaksoa ilman korkokustannuksia.
|
KÄYTTÖKUSTANNUKSET /vuosi, € |
Kaukolämpö (perusmaksu, energiamaksu, polttoainevero) |
Yö/päiväsähkö (perusmaksu, energiamaksu, siirtomaksu, sähkövero) |
Öljy (kevyt polttoöljy 2500 litraa) |
Ilmalämpöpumppu (korvaa suoraa sähkölämmitystä 40 %, hyötysuhde 2,5) |
Maalämpö (hyötysuhde 3) |
|
Arvion pohjana olevat vuosikulutusluvut: lämpö 20 MWh, käyttövesi 5 MWh, yö/päiväkulutus 0,5 | 1371 | 2354 | 2450 | 1835 | 848 |
|
Kokonaiskustannus, käyttöaika 30 vuotta, € | 51636 | 75633 | 93500 | 62009 | 56430 |
Yllä olevasta lämmitysmuotojen vertailusta voidaan todeta, että kaukolämpö on maalämpöä ja ilmalämpöpumppua edullisempi lämmitysmuoto. Sama todetaan myös Pöyryn tutkimuksessa jossa ilmeni, että kaukolämpö on edullisin lämmitysmuoto kaukolämpöverkon alueen asukkaille. Lisäksi kaukolämmittämisen hiilidioksidipäästöt ja ympäristövaikutukset ovat myös maalämpöpumppua ja ilmalämpöpumppua pienemmät.
Pöyryn keväällä 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan kaukolämpöalueella, jossa tuotanto perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, on energian tehokkaan käytön ja kasvihuonekaasupäästöjen syntymisen kannalta edullisinta mahdollisimman kattava kaukolämmön käyttö. Lahdessa ja Hollolassa kaukolämmön runkoverkon alueella maalämpöön siirtyminen ei osoittautunut tutkimuksessa taloudellisesti kaan kannattavaksi.
Lahti Energian kaukolämmön asiakasmäärän kasvu osoittaa, että myös kuluttajat ovat havainneet saman asian. Liittymien myyntimäärä on tänä vuonna jo kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.
Kaukolämmön yhteydessä tuotettava yhteistuotantosähkö vastaa neljännestä koko Suomen sähköntuotantokapasiteetista. Aina kun tuotetaan 1 yksikkö sähköä, syntyy samalla 2 yksikköä lämpöä. Sähkön erillistuotannossa lämpöä ei pystytä hyödyntämään, vaan se lasketaan lauhteena järveen tai mereen. Yhteistuotannossa sen sijaan sähkön tuottamisessa syntyvä lämpö käytetään tehokkaasti hyödyksi ja johdetaan se kuuman veden muodossa kaukolämpöverkkoon. Lahden ja Hollolan kaukolämpö on tuotettu yhteistuotantona Kymijärven voimalaitoksella.
Lämmitystapavalinnoilla on merkitystä Suomen sähkötaseeseen. Kuluttajan vaihtaessa kaukolämmöltä maalämmölle tai muulle sähköön perustuvalle järjestelmälle, lämmityskauden aikainen sähkön kulutus nousee samalla kun yhteistuotantosähkön tuotanto vähenee. Yhteistuotantosähkön tuotannon sijaan sähköä joudutaan tuottamaan erillisellä sähköntuotannolla, joka etenkin lämmityskaudella on suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lauhdesähköä.
Maalämmön hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi kaukolämpöä suuremmat, kun huomioidaan vaikutus sähkötaseeseen. Mikäli 10 % kaukolämmön kulutuksesta siirtyisi maalämpöön, lisäisi se Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 0,7 miljoonaa tonnia vuodessa ja sähköä jäisi tuottamatta 1,7 TWh.
Lahdessa Lahti Energian kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat jo nykyisellään 10 % maalämpöä alhaisemmat. Energiajätteen ja puun käytön lisäämisen myötä Lahden kaukolämmön päästöt voivat jatkossa olla yli kolmanneksen maalämpöä pienemmät.
Lahti Energian kaukolämpö osoittautui Pöyryn tutkimuksessa maalämpöä edullisemmaksi lämmitysmuodoksi kaikissa tarkastelluissa tilanteissa. Kustannuserot olivat selkeimmät kerrostalojen ja toimistorakennusten osalta, mutta pientaloissakin erot olivat merkittäviä kaukolämmön hyväksi.
Kaukolämmön kilpailukykytarkastelu perustui vertailuun Lahti Energian kaukolämmön hinnan ja vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kesken vuosina 2010, 2020 ja 2030. Työssä muodostettiin skenaariot polttoaineiden, sähkön ja päästöoikeuden hinnoille sekä veroille tarkasteluvuosina. Kaukolämmön hintaa arvioitiin muuttuvien tuotantokustannusten muutoksella ja tulevien investointien vaikutuksella. Kilpailevia lämmitysmuotoja analysoitiin Pöyryn laskentamalleilla. Laskelmissa tuotantokustannukseen sisällytettiin investointi sekä muuttuvat ja kiinteät käyttökustannukset. Olemassa olevan lämmitysmuodon vaihtamisen kannattavuusarvio tehtiin tilanteessa, jossa lämmönvaihtimen uusiminen on ajankohtaista.
Tarkastelutyyppeinä käytettiin 200 m² pientaloa, 80 asunnon kerrostaloa sekä 6700 m² toimistotaloa.
Lahti Energia oli mukana Pöyryn tammikuussa 2011 käynnistämässä työssä, jossa selvitettiin kaukolämmön asemaa Suomen energiajärjestelmässä. Tutkimuksessa olivat mukana myös työ- ja elinkeinoministeriö, Energiateollisuus ry. sekä useita suomalaisia kaukolämpöyhtiöitä. Tutkimuksessa arvioitiin kaukolämpösektoria kokonaisvaltaisesti koko maan tasolla ja yritysraporteissa analysoitiin kaukolämmön kilpailukykyä kunkin yhtiön omalla toimialueella.