Sähkömarkkinat toimivat edelleen
Energiakriisin keskellä meidän on hyvä muistaa perussyy energian hinnan, Suomessa erityisesti sähkön hinnan nousulle. Se on yksinomaan Venäjän hyökkäyssodan seurausta. Sähkömarkkinan nopea muutos on myös jakanut kuluttajia niihin, jotka ovat tehneet hyvän määräaikaisen sopimuksen ennen sodan alkua ja niihin, jotka ovat nyt sopimusten päättyessä tai toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintojen noustua joutuneet nopeasti uuden, kuluttajan kannalta kohtuuttoman tilanteen eteen.
Sähkön fyysistä tukkukauppaa käydään sähköpörssissä (Nordpool) ja se toimii edelleenkin suunnitellusti ohjaten tuotantoa ja kulutusta marginaalikustannusten perusteella taloudellisesti optimaalisella tavalla. Normaalissa markkinatilanteessa marginaalikustannuksiltaan edullisempien tuuli-, vesi – ja ydinvoiman lisäksi tarjolla olisi myös kohtuuhintaista fossiiliseen kivihiileen tai maakaasuun perustuvaa tuotantoa. Nyt fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi nostaen tuon hintaeron kymmeniin, jopa satoihin euroihin. Lisäksi viime vuosina Suomessa on ajettu alas erityisesti hiileen pohjautuvaa tuotantoa kannattamattomana, mikä on monista syistä johtuen lisännyt tuontiriippuvuutta ja kasvattanut tehopulariskiä.
Fyysisen tukkukaupan lisäksi useimmat sähkömarkkinatoimijat käyvät kauppaa sähkön johdannaismarkkinoilla suojaten omaa sähkön tuotannon tukkumyyntiä tai hankintaa. Markkinoiden toimiessa normaalisti sähkön ostajien ja tuottajien väliset johdannaiskaupat parantavat sähkön hinnan ennustettavuutta ja toimivat näin myös kuluttajien eduksi. Myös Lahti Energia on riskipolitiikkansa mukaisesti suojannut oman tuotantonsa hintaa tekemällä näitä sopimuksia. Suojaaminen tarkoittaa käytännössä sähkön hinnan lukitsemista etukäteen johdannaissopimuksilla.
Kun tiedämme suojausten ansiosta tulevan hinnan, pystymme paremmin ennustamaan kassavirtaa ja sen pohjalta suunnittelemaan toimintaamme. Hintaa suojataan useamman vuoden horisontilla siten, että suojausastetta nostetaan mitä lähempänä toimitushetki on. Esimerkiksi vuotta 2023 koskevat ensimmäiset suojaussopimukset on tehty jo ennen vuotta 2020. Lahti Energian vuodelle 2023 tekemät suojaukset kattavat noin 60 % Lahti Energian tuotannosta ja niiden keskihinta on noin 6 snt/kWh. Emme suojaa tuotantoamme koskaan kokonaan, jotta pystymme toimittamaan kaiken suojaamamme sähkön myös silloin, kun ei tuule tai jokin voimalaitoksistamme vikaantuu.
Sähkön vähittäismyyjät, jotka ovat vastapuolena näissä finanssisopimuksissa, ovat näin kiinnittäneet hankintahintansa ja pystyneet tarjoamaan kuluttajille mm. kohtuuhintaisia määräaikaisia sopimuksia. Lahdessakin on edelleen paljon Oomin ja muiden sähkön vähittäismyyjien tyytyväisiä asiakkaita, joilla on vielä edullinen määräaikainen sopimus kuluvan talven yli.
Lahti Energia ei ole tänä vuonna hyötynyt sähkön korkeasta markkinahinnasta merkittävästi. Kustannustason nousu erityisesti polttoaineiden osalta on syönyt kannattavuutta. Lisäksi yhtiön tukkumarkkinoilta saama hinta sähköstä jää huomattavasti halvemmaksi johtuen edellä mainitusta riskipolitiikan mukaisesta sähkön hintasuojauksesta, joka tasaa markkinahinnan vaihteluita yhtiön kassavirtaan.
Lahti Energian oma sähköntuotanto Kymijärven voimalaitoksella kattaa noin kuudesosan Lahden alueella kulutettavasta sähköstä. Yli 80 % kuluttamastamme sähköstä tulee alueelle muualta Suomessa. Suomen oma tuotanto ei useimmiten riitä kattamaan koko kulutusta, vaan loppu katetaan tuonnilla lähinnä Ruotsista.
Oman sähköntuotannon lisäksi Lahti Energialla on omistusosuuksia tuuli- ja ydinvoimalaitoksista. Näistä omistuksista saatava omakustanteinen sähköntuotanto mukaan laskien Lahti Energian tuotanto kattaisi noin 60 % Lahden alueen vuosikulutuksesta. Tämän tuotannon omakustannushinta (huomioiden pääomakustannukset, tuotannon vaihtelut ja riskit) on myös noussut, vaikka onkin edelleen huomattavasti halvempi kuin tukkumarkkinoilta tällä hetkellä saatava hinta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energian käyttäminen aseena ovat syynä energiakriisiin. Olisikin tärkeää, että valtiovalta löytäisi energiakriisiin niitä täsmäkeinoja, joilla autetaan vaikeimmassa tilanteessa olevia kuluttajia. Tukien jakamista ja kohdentamisesta päättämistä ei pidä sälyttää energiayhtiöiden vastuulle. Vaikka yhtiön näkökulmasta sähkön lisävoittovero on huono kannustin jatkaa investointeja vähäpäästöiseen energiantuotantoon, ymmärrän sen tässä tilanteessa. Toivottavasti siitä saatavat varat aidosti ohjataan auttamaan korkeista hinnoista eniten kärsiviä. Sähkömarkkina toimii edelleen kuten pitääkin, nyt pitäisi olla malttia katsoa pidemmälle horisonttiin tämän kriisin yli.
Kirjoittaja on Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen