Tehomaksu on aidosti asiakaslähtöinen uudistus

Mistä siirtotuotteen tehomaksussa oikein on kysymys ja mitä siihen siirtyminen tarkoittaa? Tartuimme LE-Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Arto Nikkasta hihasta ja pyysimme kertomaan tuoteuudistuksen vaikutuksista tavalliselle sähkönkäyttäjälle.

Siirtotuotteen tehomaksu on jo käytössä LE-Sähköverkko Oy:n suuremmilla asiakkailla. Seuraavaksi uuden maksunimikkeen piiriin tulevat kotitaloudet ja kiinteistöt, joiden sähköliittymissä käytetään pienempiä sulakekokoja (35-50 A). Osa näistä on sähköllä lämpiäviä omakotitaloja.

Energiasta tehoon – uudistus tulee tarpeeseen

Sähkönkäyttö kotitalouksissa on muuttunut muun muassa erilaisista lämmitysratkaisuista johtuen. Samalla sähköverkon kuormituspiikit ovat lisääntyneet ja sähkönkulutuksesta on tullut vaikeammin ennakoitavaa.

Kuormituspiikkejä sähköverkkoon aiheuttavat muun muassa koteihin asennetut ilma- ja maalämpöpumput. Leudolla säällä laitteet tuottavat vähällä sähköllä ilmasta tai maasta energiaa ja toimivat energiatehokkaasti varsinaisen lämmitysmuodon rinnalla. Kovilla pakkasilla sähköteho kuitenkin nousee ja kiinteistöstä tulee käytännössä sähkölämmitteinen. Talvipakkasten aikana sähkönkulutus on muutenkin huipussaan ja sähköverkko kovimmalla koetuksella.

– Sähköverkon tulee palvella asiakkaitamme luotettavasti myös huipputehojen aikaan. Siirtopalvelumaksujen uusi rakenne vastaa paremmin sähköverkolle aiheutuvia todellisia kustannuksia. Uudistuksella pyrimme ohjaamaan sähköverkon kulutusta ja jakamaan verkon kustannukset entistä tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin käyttäjien välillä, kertoo Arto Nikkanen.

Tehomaksu on myönteinen uudistus myös ympäristölle, kun tavoitteena on resurssitehokas ja ilmastoneutraali kokonaisjärjestelmä. Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko, tuuli, vesi, biomassa ja maalämpö, tuottavat sähköä yhä useamman suomalai-sen kotiin. Uusi malli on linjassa myös sähkömarkkinalain edellyttämän niin sanotun aiheuttamisperusteen kanssa.

Tasaisesti sähköä kuluttava hyötyy

Uudistuksen myötä nykyinen energiamäärään (kWh) perustuva siirtomaksun osuus vähenee ja käyttöön tulee sen lisäksi tehomaksu, joka perustuu asiakkaan käyttämään sähkötehoon (kW).

Muutoksesta hyötyvät tasaisesti ympäri vuoden sähköä käyttävät asiakkaat, kuten sähkölämmittäjät, pienteollisuus ja kaupan kiinteistöt. Epätasaisesti kuluttavat asiakkaat joutuvat puolestaan maksamaan aiempaa tarkemmin sähköverkosta varaamansa kapasiteetin mukaisesti siirrettävän energian sijaan. Tehomaksu siis kohdistaa sähköverkon käytöstä aiheutuvat kustannukset oikeude-mukaisemmin.

–Jos asiakkaan sähkönkäyttö aiheuttaa sähköverkkoon tehopiikkejä, siitä maksaa enemmän. Jos taas sähköverkkoa kuormittaa tasaisemmin, verkkopalvelumaksu on pienempi. Toisin sanoen asiakas maksaa kulutetun energian lisäksi siitä, kuinka paljon hän käyttää sähköverkon kapasiteettia huippukulutustilanteissa, selventää Arto Nikkanen.

Käyttäjä maksaa -periaate on tuttu esimerkiksi tietoverkkopalveluista, joissa asiakas maksaa verkon käytöstä varaamansa kaistan leveyden perusteella. Sähköverkossa tämä vastaa asiakkaan varaamaa sähkötehon suuruutta.

"Tehomaksu kannustaa asiakkaitamme jakamaan energian käyttöä tasaisemmin ja muuttamaan omia sähkönkäyttötapojaan. Tehohuippuja voi leikata käyttämällä suuritehoisia kodinkoneita eri aikaan tai esimerkiksi paistamalla uuniruokaa vasta sen jälkeen, kun sähkökiuas ei ole enää päällä. Huippupiikkejä välttämällä säästää rahaa, vinkkaa Nikkanen.

Lahti edelläkävijä tehon käyttöönotossa

Tekniikka ei ole este tehotuotteeseensiirtymiselle, sillä LE-Sähköverkko Oy:n jakelualueen kulutuspisteissä on etäluettavat, tuntitason kulutustietoa tuottavat kulutusmittarit. Lisäksi kiinteistön sähkökeskukseen on mahdollista lisätä sähkönkäytön vuorottelua hoitavaa ohjaustekniikkaa, jos sellaista ei vielä ole käytössä.

Lahti Energian asiakaspalvelu auttaa tehotuotteeseen siirtymisessä sekä omaan sähköntarpeeseen edullisimman ratkaisun löytämisessä. Tehon seurantaa helpottaa sähköinen Online-palvelu, joka on Lahti Energian kaikkien asiakkaiden käytettävissä.


Teksti: Riikka Lång

  • Jaa tämä sivu