Yli satavuotinen historia

1907 Lahden kaupungin sähkölaitos perustettiin

Lahden kaupunginvaltuuston taloustoimikunnan johtaja apteekkari Hjalmar Fellman otti vuosisadan alussa päätehtäväkseen sähkölaitoksen perustamisen. Hän otti oma-aloitteisesti yhteyttä insinööri Wuolteeseen ja antoi tämän tehtäväksi laitoksen suunnittelun. Vuoden 1907 talousarviota käsitellyt kaupunginvaltuusto hyväksyi taloustoimikunnan ehdotuksen sähkölaitoksen perustamisesta. Lahden kaupungin sähkölaitoksen toiminta käynnistyi 8. joulukuuta 1907.

Sähkölaitoksen ensimmäinen toimitalo sijaitsi Vesijärvenkadulla vuonna 1914.

Konehuone vuodelta 1907.

1907 Ensimmäiset katuvalot syttyivät Lahdessa

8.12.1907 syttyivät ensimmäiset katuvalot kaupunkiin. Kolme päivää myöhemmin sähkö valaisi jo ensimmäisiä yksityisasuntojakin. Ensimmäisen täyden toimintavuoden jälkeen Lahden kaupungin sähkölaitoksella oli 170 yksityistä kuluttajaa. Seuraavien vuosien aikana todettiin, että alkuperäisen sähkölaitoksen teho ei riitä, vaan sitä pitää laajentaa. Niinpä joulukuussa 1908 sähkölaitos sai uuden 215 hevosvoimaisen dieselaggregaatin. Vesijärvenkadulla sijainnut sähkölaitos oli kaupungin ensimmäinen julkinen rakennus.

1922 Tasavirrasta siirryttiin vaihtovirtaan

Lahden kaupungin ja valtion tekemä sopimus yleisradioaseman rakentamisesta paikkakunnalle merkitsi sähkönkulutuksen kasvua ja suuren vastuun ottamista. Radioaseman sijoittuminen Lahteen vauhditti kaupungin siirtymistä tasasähköstä vaihtosähkön käyttäjäksi.

1928 Lahdesta radiokaupunki

1920-luku oli radion kulta-aikaa. Lahti valikoitui uuden tehokkaan radioaseman rakennuspaikaksi, minkä myötä Suomen Yleisradion lähetykset alkoivat kuulua suuressa osassa maata. "Huomio, Yleisradio, Lahti, Suomi" aloitettiin ensimmäinen lähetys vastarakennetulta radioasemalta 22.4.1928. Tehokas radioasema vaati sähköä enemmän kuin koko muu kaupunki yhteensä. Sähköaseman myötä sähkölaitokselle tuli uusia koneita ja uutta tekniikkaa.

Kuva radiomastoista vuodelta 1962.

Keskustan kaapeloinnin yhteydessä ilmajohdot poistuivat katukuvasta, mutta tilalle tuli kaapelijakokaappeja.

1932 Sähköä valtakunnan verkosta

Sähkölautakunta päätyi suosittamaan sopimuksen tekemistä Valtion Koskivoimatoimiston (myöh. Imatran Voima Oy) kanssa, joka sen mielestä pystyi luotettavasti toimittamaan Lahteen sähköä. Sähköntoimitusten mahdollistamiseksi Valtion Koskivoimatoimisto rakensi samana vuonna Nikkilään 110/33 kV muuntoaseman, jolta sähkölaitos rakensi 33 kV johdon keskusasemalleen.

1962 Ensimmäinen kaukolämpöasiakas

Lahden kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 1961 kaukolämmityksen aloittamisen Lahdessa. Lämmöntoimitukset käynnistettiin jo seuraavana vuonna 1962 Loviisankadun väliaikaisesta lämpökeskuksesta. Ensimmäinen kaukolämpöasiakas oli Puistokatu 3, joka liitettiin verkkoon 18.8.1962.

1965 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto alkoi

Varsinaiseen sähköntuotantoon päästiin vuoden 1965 syksyllä, jolloin Teivaanmäen turbogeneraattori tahdistettiin sähköverkostoon. Jo seuraavana vuonna Lahden kaupungin sähkölaitos pystyi tuottamaan lähes kaiken kaukolämmön sekä melkein puolet tarvitsemastaan sähköstä.
Vuonna 1965 valmistui myös Mukkulaan roskanpolttoasema. Se vastasi kaupunkilaisten tarpeeseen puhtaammasta ympäristöstä. Aiemmmin kerrostalojen roskanpolttouuneissa poltettiin kaikki mahdolliset jätteet. Kerrostalojen piipuissa ei ollut suodattimia, ja noki mustasi kaupunkia. Roskanpolttolaitoksella, jonka piippu oli varustettu savukaasun puhdistajalla, ryhdyttiin polttamaan kaupunkilaisten yhdyskuntajätettä.

Teivaanmäen voimalaitoksen valvomo.

Mukkulan lämpökeskus keväällä 1965.

1975 Kymijärven voimalaitos valmistui

Lahdessa tarvittiin 1970-luvun alussa voimalaitos, joka olisi kooltaan tarpeeksi suuri, mutta hankintahinnaltaan edullinen. Suunnitelman toteuttamiseksi Lahden kaupunki solmi vuonna 1971 IVO:n kanssa sopimuksen, jossa osapuolet päättivät perustaa voimalaitosta varten Lahden Lämpövoima Oy:n. Voimalaitoksen rakennustöiden aloittamisehtona oli ympäristövaikutusten selvittäminen. Laitoksen suunnittelussa paneuduttiin juuri ympäristöhaittojen vähentämiseen. Voimalaitos valmistui 1975, ja se otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1976.

Kymijärven voimalaitos 1980-luvulla.

1986 Maakaasun käyttö alkoi Lahdessa

Vuonna 1986 Lahden energianhankinta muuttui merkittävästi. Maakaasun käyttö polttoaineena alkoi elokuun lopulla Lahden Lämpövoima Oy:n Kymijärven voimalaitoksessa. Myös voimalaitoksen yhteyteen rakennetun kaasuturpiinin käyttöönotto alkoi samoihin aikoihin.

Lahden MM-kisoissa vuonna 1989 kisasoihtu paloi puhtaasti maakaasulla.

1990 Lahti Energia Oy syntyi

Kaupunki yhtiöitti Lahden Energialaitoksen ja osakeyhtiö Lahti Energia Oy syntyi. Lahden kaupunki omistaa 100 % yhtiön osakkeista.


1994 Energiantuotanto puulla aloitettiin Heinolassa

Lahti Energia osti Suomen Kuitulevy Oy:n voimalaitoksen Heinolassa. Voimalaitos käyttää polttoaineena pääasiassa teollisuuden jätepuuta, puuhaketta ja puupölyä.

Heinolan voimalaitos tuli Lahti Energian omistukseen vuonna 1994.

1997 Lahti Energia täytti 90 vuotta, ja vesiurkuesitykset aloitettiin

Yhtiön 90-vuotisjuhlan kunniaksi Lahti Energia rakensi näyttävät vesiurut kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi Pikku-Vesijärveen. Ainutlaatuisia vesiurkuja ovat käyneet ihastelemassa tuhannet lahtelaiset samoin kuin suomalaiset ja ulkomaiset turistitkin.

Vesiurut valmistuivat vuonna 1997.

1998 Kymijärven voimalaitos sai kaasutinyksikön

Kymijärvellä tehtiin historiaa jo 1990-luvun lopussa, kun kivihiilen rinnalle otettiin polttoaineeksi energiajäte. Kaasuttimessa kaasutetaan muun muassa Päijät-Hämeen alueella kiinteistöistä kerättävää energiajätettä. Toiminta on Suomen ja jopa maailman oloissa ainutlaatuista energiantuotantoa.

1999 Tuulivoiman tuotanto alkoi

Lahti Energia oli kahdeksan muun energiayhtiön kanssa alusta asti mukana rakentamassa Meri-Poriin Suomen sen ajan suurinta tuulivoimalapuistoa. Hyötytuulipuiston ykkösvaihe toteutui, kun kahdeksan yhden megawatin voimalayksikköä rakennettiin Porin Tahkoluotoon vuonna 1999.

2000 Salpakankaan Lämpö Oy sulautettiin Lahti Energiaan

Yritysostot jatkuivat 2000-luvulla ja yhtiö laajeni Hollolaan.

2001 Lahti Energialle 100 % omistus Lahden Lämpövoimasta

Yrityksen hallinnon puolella tapahtui merkittävä muutos vuonna 2001, kun Lahden Lämpövoima ja sen myötä myös Kymijärven voimalaitos siirtyivät Lahti Energian 100-prosenttiseen omistukseen. Lisäksi Lahti Energia osti 8,36 prosentin osuuden EPV Energiasta.

2002 Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin

Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin Hartwallin juomatehtaan lämpökeskuksessa elokuussa 2002. Biokaasu johdetaan suoraan Kujalan kaatopaikalta ja käytetään lämpökeskuksen kattilan polttoaineena. Hartwall hyödyntää biokaasun omassa tuotannossaan.

2002 Uutta tuulivoimaa

Heinäkuussa 2002 vihittiin käyttöön uusi 2 MW tuulivoimala Porin Reposaaressa. Hyötytuulipuisto koostuu nyt kahdeksasta 1 MW:n sekä yhdestä 2 MW:n voimalayksiköstä ja niiden tuotto on noin 25 miljoonaa kilowattituntia sähköä vuodessa. Lahti Energian osuus tuotannosta on noin 2,7 miljoonaa kilowattituntia.

2000-luku on ollut muun muassa tuulivoiman edistämisen aikaa.

2004 Lisää tuulivoimaa ja yhtiöjärjestelyjä

Raahen Rautaruukin tehtaan alueelle valmistui uusi tuulipuisto, joka koostuu viidestä 2,3 MW yksiköstä. Yksiköillä tuotetaan sähköä noin 26 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Raahen tuulipuisto kaksinkertaisti Hyötytuulen sähköntuotannon. Raahen ja Porin tuulipuistojen vuotuinen sähköntuotanto on yhteensä noin 50 miljoonaa kilowattituntia.

Lahti Energia Oy omistaa yhdeksäsosan Suomen Hyötytuuli Oy:stä, joten tuotannosta Lahti Energialla on myös 1/9. Yhtiön hallintopuolella Vääksyn Lämpö Oy ja Suomen 4G Oy sulautettiin Lahti Energiaan. Vuoden lopussa loppui myös Lahden Lämpövoima Oy:n toiminta erillisinä osakeyhtiönä. Kymijärven voimalaitoksen energiantuotantoa jatkaa Lahti Energia Oy.

2007 LE-Sähköverkko Oy perustettiin

Lahti Energia Oy eriytti verkkoliiketoimintansa 1.1.2007 alkaen omaksi yhtiöksi. Uuden verkkoyhtiön nimi on LE-Sähköverkko Oy, ja se on osa Lahti Energia -konsernia.

2007 Lahti Energia täytti 100 vuotta ja radiomastot valaistiin

Vuonna 2007 vietettiin Lahti Energian satavuotisjuhlia muun muassa Kymijärven voimalaitoksen avoimilla ovilla toukokuussa. Lisäksi 31.10.2007 vietettiin kansanjuhlaa Launeen Keskuspuistossa. Illan aikana radiomastoihin sytytettiin 100-vuotisjuhlavalot, jotka voi nähdä edelleen viikonloppuisin pimeään vuodenaikaan.

2009 Kansainvälisesti merkittävä voimalaitoshanke käynnistettiin

Lahti Energia teki päätöksen uuden, jätteitä polttoaineena käyttävän voimalaitoksen rakentamisesta Kymijärvelle. Uusi kaasutusvoimalaitos toimii kiertoleijukaasutusprosessina sekä sisältää kaasun jäähdytyksen ja puhdistuksen. Se edustaa täysin uutta ympäristömyönteistä teknologiaa.

Lahti Energialla on jätteiden kaasutuksesta yli kymmenen vuoden kokemus. Se on arvokas pohja, jolta lähdettiin rakentamaan kokonaan jätteillä toimivaa voimalaitosta. Uuden 160 MW:n laitoksen sähköteho on 45 MW ja kaukolämpöteho 90 MW, ja se käyttää polttoaineenaan erilliskerätystä energiajätteestä jalostettua kierrätyspolttoainetta. Laitos valmistui vuonna 2012.

2010 Uuden rakentamista sekä vanhan kierrättämistä

Sähköautot saivat ensimmäiset maksuttomat latauspisteet Lahti Energian asiakaspalvelun eteen Kauppakadulle. Lisäksi Lahti Energia rakentaa entisestä mittarinlukijan Toyota Yariksesta sähköauton. Lahti Energian energiantuotanto uudistui, kun Kymijärvi II -voimalaitoshanke eteni ja vanha Mukkulan sekajätteenpolttolaitos purettiin tarpeettomana. Syksyllä 2010 ministeri Mauri Pekkarinen muurasi uuden voimalaitoksen peruskiven.

2011 Lahti Energialle ennätyksellisen kasvun vuosi

Lahti Energia on kasvanut valtakunnalliseksi toimijaksi, sillä sähköasiakkaista 20 prosenttia asuu Lahden ulkopuolella. Vuonna 2011 kasvu oli runsasta niin sähkö- kuin kaukolämpöasiakkaidenkin osalta. Tämän selittää osittain se, että kaukolämpöverkon rakentamiseen panostettiin huomattavasti.

Kymijärvi II -voimalaitoshanke eteni vauhdikkaasti. Voimalaitoksen harjannostajaisia vietettiin alkuvuodesta ja ensimmäiset askeleet käyttöönotolle otettiin elokuussa, kun uuden voimalaitoksen kattiloihin saatiin ensitulet. Joulukuussa voimalaitos tuotti ensimmäistä kertaa kaukolämpöä asiakkaille.

Lisäksi Lahti Energian hallitus päätti investoida Olkiluoto 3 -voimalaitokseen.

Kymijärvi II -voimalaitos on maailman ensimmäinen energiajätettä polttoaineena käyttävä kaasutusvoimalaitos.

2012 Kymijärvi II –kaasutusvoimalaitos vihittiin käyttöön

Kymijärvi II -voimalaitos vihittiin käyttöön 8. toukokuuta. Hanke oli merkittävä niin paikallisesti kuin myös kansainvälisesti. Maailman ensimmäinen pelkästään kierrätyspolttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos on esimerkki suomalaisesta energiaosaamisesta. Voimalaitos on herättänyt kiinnostusta maailmalla, ja se toimii esimerkkinä tulevaisuudessa rakennettaville uuden ekologisemman energiantuotannon voimalaitoksille.

Kaukolämpö täyttää 50 vuotta. Kaukolämpöverkko on laajentunut viidenkymmenen vuoden aikana valtavasti, ja siihen kuuluu noin 7 500 kaukolämpöasiakasta.

2013 Päätös Fennovoima-hankkeesta

Lahti Energian hallitus päätti osallistua Fennovoiman ydinvoimalaitoksen investointiin.

2015 Strateginen päätös tuulivoiman edistämisestä

Lahti Energian hallitus päätti panostaa tuulivoimaan ja pyrkiä lisäämään tuulivoiman osuutta kokonaisenergiantuotannosta.

2016 Kymijärvi III -biolaitoksen investointipäätös

Lahti Energian hallitus päätti investoida Kymijärvi III -biolaitokseen. Päätös oli samalla askel kohti hiilidioksidipäästöjen vähenemistä ja kivihiilen käytön loppumista energiantuotannossa.