Kehätie tuo Lahden alueelle uusia mahdollisuuksia

Jättihanke etenee aikataulussa ja budjetissa on pysytty. Asukkaiden naapurissa rakentaminen tuo projektiin oman lisänsä.

Lahden eteläisen kehätien rakentaminen on ollut käynnissä yli vuoden. Tämän hallituskauden suurimman tiehankkeen rahoitus on 275 miljoonaa euroa, josta Lahti maksaa 70 miljoonaa ja Hollola seitsemän miljoonaa euroa.

Eteläinen kehätie ohjaa Valtatie 12:n liikenteen kulkemaan eteläisempää reittiä pois Lahden ja Hollolan keskustoista. Hanke oli ennen lähtölaukausta suunnitelmissa jo viitisenkymmentä vuotta.

Lahden kehitysjohtajan Olli Alhon mukaan kehätie tuo Lahteen ja Hollolaan mahdollisuuden  12 000–16 000 uuteen työpaikkaan maankäyttöhyödyn kautta. Arvio perustuu tutkimukseen, joka teetettiin Taloustutkimuksella tien lobbausta varten.

Uusia yritysalueita voidaan kehätien myötä kaavoittaa runsaasti.

– Kaikkein kysytyin alue on valtatie 4:n ja valtatie 12:n risteysalue eli Kujalan alue. Nykyiset Lahden yritystontit ovat yrittäjien mielestä vähän väärillä sijainneilla, halutaan mieluummin tontteja Lahden keskustasta Helsingin suuntaan, Alho kertoo.

Keskusta kehittyy

Yritystontteja tärkeämpänä tavoitteena Alho näkee Lahden keskustan kehittämisen. Entinen valtatie 12 Mannerheiminkadulla muuttuu kaupunkikaduksi, mikä mahdollistaa uusien liittymien rakentamisen ja ylipäätään rakentamisen lähemmäs tietä. Askon aluetta on jo alettu tehdä.

– Uusia asuntoja tutkimuksen mukaan voi rakentaa radanvarteen 6 500, mikä mahdollistaa kodin jopa 14 000 ihmiselle.

Myös kaupungin sisäistä liikennettä halutaan ohjata uudelle kehätielle silloin, kun se on mahdollista. Turvallisuus lisääntyy ja ilmansaasteet keskustassa vähenevät.

– Aiomme ensi vuonna miettiä Lahden kaupungin liikenneverkon kokonaan uudestaan ja uuden kehätien vaikutukset siihen. Esimerkiksi opastukset kaukoliikenteelle ja kaupungin sisällä pitää pohtia uudelleen, Alho kertoo.

Aikataulussa kiritty

Tällä hetkellä hanke etenee hyvin kohti maalia.

– Alun perin arviona oli saada valmista vuoden 2021 loppuun mennessä. Nyt näyttää siltä, että jo vuonna 2020 voimme heilauttaa ruutulippua, projektijohtaja Janne Wikström Liikennevirastosta iloitsee.

Myös kustannusarviot ovat toistaiseksi pitäneet kutinsa. Samaan pakettiin on saatu mahdutettua myös Nikulan eritasoliittymän rakentaminen, mikä ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa.

– Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus paranevat. 13 kilometrin matka Hollolan Soramäestä Joutjärven eritasoliittymään kestää uuden tien myötä vain kymmenen minuuttia, koska ei tarvitse pysähtyä liikennevaloissa, Wikström sanoo.

Naapurissa rakennetaan

Tieprojekti sisältää kahden tunnelin rakentamisen. Patomäen tunneli on valmiina  400 metriä pitkä ja Liipolan tunneli yhden kilometrin. Nyt Liipolan tunnelin kallio-osuuksista on louhittu viidennes. Ensi kesänä louhintatyö saadaan päätökseen.

– Tunnelit sisältävät tekniikkaa aivan eri tavalla kuin esimerkiksi Mustankallion tunneli. Tunneleissa on omat kuivatus- ja ilmanvaihtojärjestelmät, turvatekniikkaa palon havaitsemiseen ja evakuointiin hätävalaistusta, Wikström luettelee.

Tunneleiden louhintatyöt ovat olleet syksyn suurin asukkaita mietityttävä rakennusvaiheen asia.

– Ihan ymmärrettävää, koska samanlaista tärinää ei luonnossa ilmene. Tärinäarvot ovat olleet meillä 20–40 prosenttia maksimiarvoista. Olemme yrittäneet tavata ihmisiä mahdollisimman aktiivisesti asukasilloissa ja kertoa aina, mitä seuraavaksi teemme.

– Rakentamisvaihe on toki ikävä, mutta tie tuo Lahdelle ja Hollolalle valtavasti mahdollisuuksia, varsinkin Kujalan ja Nostavan logistiikka-alueissa on iso potentiaali.

Lahti Energia hoitaa sähkötöitä ja kaukolämpösiirtoja

Kehätien rakentaminen on tuonut Lahti Energialle paljon suunnittelu- ja koordinointityötä. Hankkeeseen liittyviä sähköverkkotöitä tehdään kokonaisuudessaan parilla miljoonalla eurolla. Kaukolämpöputkien siirtoja työmaalla joudutaan tekemään puolen miljoonan euron edestä.

–  Olemme tehneet sähkötyöt samalla hieman laajempana kuin olisi ollut tien rakentamiseksi tarvetta. Teemme projektia tehokkaasti koko yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannalta, suunnittelupäällikkö Antti Rautiainen LE-Sähköverkko Oy:ltä kertoo.

Lähes kolmannes Lahti Energian tytäryhtiön, LE-Sähkö-verkko Oy:n, tämän vuoden investoinneista kohdistuu kehätien ympäristössä tehtäviin muutoksiin.

– Kaksi alihankkijaa tekevät meillä kenttätyöt. Omalla porukalla teemme rakentamisen suunnittelun, ohjauksen ja valmiin työn dokumentoinnin.

Vanhoja ilmajohtoja alas

Uuden tielinjan kanssa risteää parikymmentä 20 kilovoltin keskijännitejohtoa, eli sähköverkkotyöt vaikuttavat erittäin laajasti Lahden sähköverkkoon. Olemassa olevaa runkoverkkoa siirretään tai rakennetaan kokonaan uusiksi hank-keen aikana.

– Runkojohtoverkkoa rakennetaan uudelleen noin kymmenen kilometrin matkalta. Yhteensä vanhoja ilmajohtoja puretaan noin kahdeksan kilometriä, ja niiden sijaan sähkökaapeli vedetään maan sisälle. Tämä lisää myös verkon toimitusvarmuutta ja ympäristö tulee siistimmän näköiseksi, Rautiainen selvittää.

Lisäksi LE-Sähköverkko tekee yhteensä kolmen ison, 110 kilovoltin johdon siirrot. Uutta tietä varten rakennetaan myös toistakymmentä uutta sähköliittymää, joiden kautta saadaan tunneleiden tekniikkaan sähköt ja tien valaistus.

– Laajuudeltaan vastaavia verkkotöitä aiheuttanutta yksittäistä hanketta ei ole Lahdessa toteutettu miesmuistiin.

Kaukolämpöverkon siirtoja

Hankkeeseen liittyviä kaukolämpösiirtoja tehdään puolenkymmentä. Kaikki eteläiseen Lahteen johtavat kaukolämpöyhteydet vuorollaan katkaistaan ja siirretään uuden moottoritien alle tai siltoihin moottoritien yläpuolelle.

– Johdot ovat suurehkoja. Siirrot tehdään rakennustyömaan ehdoilla, eli olemme joissain kohdin joutuneet odottamaan työmaan etenemistä. Hyvässä yhteishengessä kaikki on kuitenkin edennyt, rakentamispäällikkö Harri Mäki-Saari Lahti Energialta toteaa.

Putkien katkaisun ajaksi on aina suunniteltava katkaisun aikainen lämpöhuolto.

– Lämpö kierrätetään silloin toista kautta, tai se tuot-taan paikallisesti. Asiakkaillemme ei saa tulla minkäänlaisia lämmönjakelun katkoksia, siitä pidämme kiinni. Tämä vaatii paljon ennakointia ja suunnittelutyötä.
Teksti: Maija Joutjärvi
Kuva: Lauri Rotko