Kymijärvi III -biolämpölaitoksen peruskivi muurattiin juhlallisin menoin perjantai-iltapäivällä 1.9.2017 Kymijärven voimalaitosalueella. Peruskiven muurasivat asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta sekä Lahti Energia Oy:n puheenjohtaja Jorma Ratia, toimitusjohtaja Eero Seesvaara ja projektipäällikkö Mika Timonen.
Suomi etenee kohti puhtaampaa energiaa. Kattila kattilalta siirrymme pois kivihiilestä. Kunkin on löydettävä itselleen sopivin uusiutuvan energian ratkaisu. Lahden uusi laitos paitsi edustaa uusinta suomalaista energiatehokkuusosaamista myös käyttää suomalaista uusiutuvaa polttoainetta. Se on siis mainio esimerkki korkeatasoisesta suomalaisesta osaamisesta, painotti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen juhlapuheessaan.
Kymijärven uusi biolämpölaitos merkitsee Lahden kaupungin irtautumista fossiilisista polttoaineista. Investointi on konkreettinen hanke, jolla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Samalla se toteuttaa kaupungin ympäristöstrategiaa. Biopolttoaineen hankinnalla tulee olemaan merkitystä koko alueen taloudelle, summasi Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta hankkeen merkitystä.
Ympäristöystävällisin bioenergialaitos Suomessa
Kymijärvi III turvaa valmistuessaan Lahden lämmöntuotannon vuosikymmeniksi eteenpäin. Kierrätyspolttoaineen ja uusiutuvan biopolttoaineen osuus Lahti Energian kaukolämmön tuotannosta kasvaa laitoksen myötä yli 80 prosenttiin. Uudesta tuotantolaitoksesta tulee ympäristöystävällisin bioenergialaitos Suomessa. Lahti Energian päästöt ilmakehään ja vesistöön vähenevät hankkeen myötä murto-osaan nykyisestä.
Kymijärvi III:n valmistuminen vuonna 2019 sinetöi lahtelaisen energiakäännöksen. Laitoksen käyttöönoton jälkeen yhtiön energiantuotannon hiilidioksidipäästöt supistuvat viidennekseen vuoden 1990 tasosta. Polttoaineeseen käytettävä rahavirta – reilut 10 miljoonaa euroa vuodessa – kääntyy lähialueelle, sanoi Lahti Energia Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara.
Polttoaineketju työllistää lähialueella
Laitoksen käyttämä puuperäinen polttoaine tulee lähialueelta. Puun korjuussa ja kuljetuksessa syntyy laitoksen myötä noin 80 uutta pysyvää työpaikkaa.
Polttoaineena käytetään kestävän kehityksen mukaista sertifioitua puuta, jota syntyy puunkäytön sivuvirtoina tuotantoketjun eri vaiheissa. Polttoaineena käytetään muun muassa metsätähdehaketta, harvennushakkuista saatavia energiajakeita sekä sahojen sivutuotteita, jotka eivät sovellu korkeamman jalostusasteen tuotantoon. Myös metsien ravinnetasapainosta pidetään huolta: puunpoltossa syntyvä tuhka palautetaan metsiin ravinteiksi.
Veden kulutukseltaan laitos on lähes omavarainen. Raakavettä kuluu ainoastaan jäähdytykseen. Tarvittava prosessivesi otetaan talteen polttoaineen sisältämästä kosteudesta. Lauhdevettä kierrätetään prosessissa, ja pieni ylijäämä puhdistetaan monivaiheisesti. Vesijärveen lauhde päätyy täysin puhdistettuna eli juomavettä puhtaampana. Lahti Energian kehittämä lauhteiden puhdistusprosessi on Suomessa ainutlaatuinen, ja se valittiin työ- ja elinkeinoministeriön yhdeksi vuoden 2017 energiateknologian kärkihankkeista. Se sai ministeriön investointitukea kolme miljoonaa euroa.
Hanke etenee suunnitellusti
Kymijärvi III:n rakennushanke on edennyt aikataulussa ja pysynyt budjetissa. Projektin hankinnat ovat tällä hetkellä kiivaimmillaan. Hankinnoista on tehty noin 60 prosenttia – yhteensä 100 miljoonan euron arvosta. Suurimmista hankinnoista seuraavaksi vuorossa on sähköistyksen ja automaation kilpailutus.
Laitoksen rakennustyömaalla työskentelee parhaillaan noin 70 henkilöä. Lisäksi suunnittelu- ja projektointitehtävät työllistävät kymmeniä henkilöitä sekä yhtiön että päälaitetoimittajien palveluksessa.
Kesän aikana työmaalla on tehty biolaitoksen vaatimia kytkentöjä voimalaitoksen olemassa oleviin laitteisiin ja putkistoihin. Lisäksi alueella on tehty maanrakennustöitä uuden biolaitoksen kattilaa, savupiippua ja savukaasujen lämmöntalteenottoa varten. Myös kaukolämpöputkiin on tehty muutostöitä, ja prosessilaitteiden valmistaminen on aloitettu. Laiteasennukset alkavat talvella 2018.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Eero Seesvaara, puh. 050 552 8401
Projektipäällikkö Mika Timonen, puh. 040 560 2587