Tuotamme lämpöä ja sähköä Lahdessa Kymijärven voimalaitoksilla. Käytämme lämmöntuotannossa myös jakeluverkon alueella sijaitsevia pienlämpölaitoksia vara- ja huippulaitoksina esimerkiksi kulutushuippujen tasaamiseen.
Varastoimme energiaa kaukolämpö- ja hiekka-akkujen avulla. Siten voimme tasata kulutushuippuja ja lisätä energiantuotannon joustavuutta.
Suosimme tuotannossamme uusiutuvia ja kierrätyspolttoaineita, kuten saha- ja puuteollisuuden sivuvirtoina syntyvää biopolttoainetta. Pienlaitoksilla käytämme bio- ja maakaasua. Otamme myös hukkalämpöä talteen, esimerkiksi jäteveden puhdistusprosessista.
EPV Energia Oy:n ja Suomen Hyötytuuli Oy:n osakkaina saamme heidän tuotannostaan omistusosuuttamme vastaavan määrän tuulivoimalla, ydinvoimalla ja vesivoimalla tuotettua sähköä.
Teollisuusasiakkaille tuotamme esimerkiksi prosessihöyryä heidän tarpeisiinsa räätälöidyissä tuotantolaitoksissa.
Maailman ensimmäinen pelkästään kierrätyspolttoaineita hyödyntävä Kymijärvi II -voimalaitos on valmistunut vuonna 2012. Kaasutusvoimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistetyssä prosessissa vastapaineperiaatteella.
Laitoksen kokonaisprosessiin kuuluvat kierrätyspolttoaineen vastaanotto- ja varastosiilot, kaksi kaasutin- ja tuotekaasupuhdistuslinjaa, kaasukattila, höyryturbiini, savukaasupuhdistuslaitteisto sekä savupiippu. Voimalaitoksen polttoaine koostuu materiaalikierrätykseen kelpaamattomista, mutta hyvin palavista jätteistä eli muovista, paperista, pahvista ja puusta.
Laitoksen polttoaineteho on 160 megawattia, josta sähköteho on noin 50 megawattia ja kaukolämpöteho noin 90 megawattia. Voimalaitos tuottaa noin puolet toimittamastamme sähkö- ja kaukolämpöenergiasta.
Vuonna 2019 valmistuneella Kymijärvi III ‑biolaitoksella korvasimme 1970-luvulla käyttöönotetun kivihiililaitoksen (Kymijärvi I). Lämpölaitos vähensi fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 600 000 tonnia vuodessa.
Kymijärvi III huolehtii Lahden seudun lämmityksestä yhdessä Kymijärvi II ‑laitoksen kanssa. Biolaitoksen kaukolämpöteho on noin 190 megawattia, ja sen pääpolttoaine on biomassa. Puupolttoaine on muun muassa metsätähdehaketta sekä sahojen sivutuotteita, mutta joukossa voi olla myös tällä hetkellä järeämpää korkeamman jalostuksen tarkoitukseen kelpaamatonta puuaineista. Tämä on ollut tilanne geopoliittisen ympäristön muututtua. Polttoainetta kuluu kylmimpänä aikana noin 55 rekkakuormaa päivässä.
Laitoksen kiertoleijukattila mahdollistaa tarvittaessa muidenkin kiinteiden polttoaineiden käytön. Lämmöntuotannon hyötysuhde on Kymijärvi III:ssa maksimoitu tehokkaalla lämmöntalteenottolaitoksella. Syntyvät lauhteet puhdistetaan, ja lentotuhkat kierrätetään soveltuvin osin uusiokäyttöön.
Toimiakseen voimalaitos tarvitsee vettä. Kehitimme Kymijärvi III -lämpölaitokseen yhdessä laitoksen teknologiatoimittajiemme kanssa uudentyyppisen prosessin lauhdevesien puhdistukseen. Järjestelmä tekee laitoksesta lähes omavaraisen vedenkulutuksen suhteen. Raakavettä laitos tarvitsee ainoastaan jäähdytykseen. Prosessivesi saadaan polttoaineen eli biomassan sisältämästä kosteudesta. Lauhdevettä kierrätetään prosessissa, joten ylimääräistä lauhdevettä syntyy hyvin vähän. Vesijärveen vesi lasketaan juomavettä puhtaampana.
Lahti Energian kehittämä lauhteiden puhdistusprosessi on Suomessa ainutlaatuinen. Prosessi on valittu yhdeksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiakärkihankkeeksi, ja se sai TEMin kärkihanketukea.
Marraskuussa 2024 otimme käyttöön Kymijärvi IV -lämmöntuotantoyksikön tuottamaan kaukolämpöä. Tämä 60 megawatin sähkökattila vahvistaa Lahden seudun huoltovarmuutta ja monipuolistaa päästötöntä lämmöntuotantoamme.
Sähkökattilalla lämpöenergia tuotetaan suoraan sähkön avulla. Lämmöntuotantojärjestelmä on oma itsenäinen tuotantoyksikkönsä. Sähkökattilan sisältämän kattilaveden vaihtotarve on hyvin vähäinen.
Käytämme sähkökattilaa ympäri vuoden tarpeen mukaan. Sähkökattila apulaitteineen on sijoitettu vanhan, käytöstä poistetun Kymijärvi I -voimalaitoksen kaasuttimen rakennukseen.
Tuotimme kesällä 2025 ensimmäistä kertaa Lahden historiassa lähes kokonaan alueen tarvitseman kaukolämmön sähköllä.
Otamme arviolta maaliskuussa 2026 käyttöön uuden kaukolämpöakun Kymijärven voimalaitosalueella. Akku on suuri, paksusti eristetty vesisäiliö, johon varastoimme lämpöenergiaa. Akun tilavuus on noin 16 000 kuutiometriä. Täyden akun energiamäärä on 750 megawattituntia, mikä vastaa noin sadan kerrostaloasunnon vuotuista lämmitystarvetta.
Lataamme kaukolämpöakkua tarpeen mukaan. Täyteen ladattu akku kykenee purkamaan tehoa kaukolämpöverkkoon 12 tunnin ajan, 60 megawatin teholla, mikä vastaa Kymijärven voimalaitosalueen sähkökattilan tehoa.
Kaukolämpöakku tehostaa vuonna 2024 Kymijärven voimalaitosalueella käyttöönottamamme sähkökattilan käyttöä, kun voimme varastoida akkuun edullisilla sähkönhinnoilla tuotettua kaukolämpöenergiaa. Akulla saamme joustavuutta ja tehokkuutta tuotantoomme. Kaukolämpöakku parantaa myös kykyämme ottaa hukka- ja ylijäämälämpöjä kaukolämpöverkkoomme.
Otamme arviolta kesäkuussa 2027 käyttöön uuden hiekka-akun Asikkalan Vääksyssä. Hiekka-akun varastointikapasiteetti on 250 megawattituntia. Rakentaminen alkoi tammikuussa 2026.
Investoinnin tavoitteina on Vääksyn taajamassa toimivan kaukolämpöverkon lämmöntuotannon kannattavuuden parantaminen ja asiakashintojen pitäminen kohtuullisena, sähkön reservimarkkinoille osallistuminen sekä ilmastopäästöjen vähentäminen. Hiekka-akun avulla Vääksyn kaukolämpöverkon lämmön tuotannon fossiiliset päästöt vähenevät noin 60 prosenttia vuodessa. Maakaasun käytön merkittävän, noin 80 prosentin, kulutuksen vähenemisen lisäksi metsähakkeen käyttö vähenee.
Hiekka-akku liitetään osaksi sähköverkkoa tasapainottavaa markkinaa. Hiekka-akussa varastointiväliaine, tavallinen hiekka, lämmitetään korkeaan lämpötilaan sähkövastuksilla ja lämpö puretaan kaukolämpöverkkoon verkon tarpeiden ohjaamana. Hiekka-akku ladataan sähköverkosta halpoina sähkön hintojen aikoina. Kaukolämpöverkon suuntaan hiekka-akku toimii joustavana ja nopeasti säädettävänä lämmöntuotantomuotona, jota voidaan käyttää sekä peruskuorman tuottamiseen että päivän sisällä tapahtuvien tuotantohuippujen kattamiseen.
Maailman suurin hiekka-akku on ulkomitoiltaan halkaisijaltaan noin 15 metriä ja korkeudeltaan noin 14 metriä. Akun meille toimittaa Polar Night Energy.
Havainnekuva: Polar Night Energy.
Teollisen kokoluokan lämpöpumppulaitos on otettu tuotanto käyttöön Lahti Aquan Ali-Juhakkalan jäteveden puhdistamolla vuonna 2023. Lämpöpumppulaitoksen ideana on jäteveden hukkalämmön hyödyntäminen Lahden kaukolämpöverkkoon ja Lahti Aquan jätevesipuhdistamon tarpeisiin. Ali-Juhakkalan lämpöpumppulaitoksen lämpöteho on viisi megawattia ja vuosittain jätevedestä pystytään keräämään talteen noin 17 gigawattituntia lämpöä. Lämmön määrä vastaa 1 000 omakotitalon vuotuista energiantarvetta.
Laitos koostuu seitsemästä lämpöpumppuyksiköstä, joissa veden lämpötilaa nostetaan vaiheittain. Lämpöpumppulaitos sijaitsee lähellä puhdistetun jäteveden olemassa olevaa purkuputkea. Jätevesi pumpataan uutta jätevesilinjaa pitkin jätevesialtaasta jätevesilämmönsiirtimille. Lämmönsiirtimien avulla jäteveden energia saadaan siirrettyä lämpöpumpun keruupiriin ja jäähtynyt jätevesi palautetaan Porvoonjokeen. Lämpöpumppulaitoksen tuottama energia voidaan syöttää sellaisenaan uuteen kaukolämpölinjaan.
Hartwallin biokaasulaitos on otettu käyttöön kesällä 2023. Lahti Energian ja Hartwallin yhteistyössä rakentama biokaasulaitos mahdollistaa panimon hiilineutraalin tuotannon.
Oluen panemisesta ylijäävä mäski ajetaan laitoksen kolmeen reaktoriin. Biokaasua reaktoreissa voi olla yhteensä 6 400 m3. Laitoksen vuotuisella tuotannolla lämmittäisi 600–700 omakotitaloa.
Biokaasulaitoksen läpi ajettu puhdistettu biokaasu kulkee Lahti Energian kattiloille, joissa siitä tehdään energiaa höyrynä Hartwallin tuotannossa käytettäväksi. Prosessista muodostuva rejekti, eli ravinteita sisältävä kierrätyslannoite, palautetaan paikallisen tilan ohrapellolle lannoittamaan tulevia mallasohrasatoja. Biokaasulaitoksen koko ravinnepitoinen ylijäämäaines (rejekti) hyödynnetään ja ravinteet tekevät täyden kierroksen pellolta pellolle. Ensimmäiset lannoitekuormat ajoimme tilan pelloille vuoden 2023 syksyllä.
Lue lisää polton bioperäisistä CO2-päästöistä Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Lue lisää kaukolämmön ja sähkön alkuperästä.
